KUVA: Anna Verikov

Ajatuksia laidasta laitaan, mutta monesti liittyen jollain tavalla ortodoksisuuteen. Olen ortodoksi ja pappi, mutta en kirjoita siinä ominaisuudessa, että mielipiteeni edustaisivat ortodoksisen kirkon virallista kantaa. (Toistaalta en ole omasta mielestäni myöskään kirjoittanut mitään sellaista, joka olisi jotenkin kirkon opetuksen vastaista.)
Kenties on parempi vain todeta, että tässä eräs Andrei vuodattaa ajatuksiaan kirjalliseen muotoon toisten ihmisten luettavaksi.

Olkaa hyvä!

tiistai 7. heinäkuuta 2009

Musti saa mennä hautausmaalle... kunhan ei häiritse

No niin. Hautausmaat ovat sitten uusimman linjauksen mukaan sellaisia julkisia paikkoja, joihin voi koiransakin tuoda. Löytyyhän tuosta pykälästä myönnytys kirkkoakin kohtaan siitä, että koira ei saa tehdä siellä tarpeitaan, eikä käyttäytyä häiritsevästi. Jos koira tällaista toimintaa harjoittaa, niin paikalle voidaan pyytää ihan oikea poliisi!
(Kuvan koira ei liity asiaan)

Olisikin hauska tietää, että miten koiranomistaja tekee koiralle selväksi sen, että tuolla alueella ei sitten nostella jalkaa joka kiven kohdalla, eikä "väännettä rusettia" pehmeään multaan.

Hautausmaa on siis julkinen paikka, mutta eikös ihmiset ole lunastaneet oman hautapaikan, jota he sitten hoitavat? Voisimmeko siis ajatella, että jossain mielessä tuo oma hautapaikka on vuokralla olevaa yksityisaluetta. Tällaista "oman maan" tulkintaa harjoitetaan monissa maissa.

Palataanpas sitten tuohon mahdolliseen häiritsevään käytökseen... Jos koiralle on luonteenomaista haukkua silloin kun paikalla on paljon muita ihmisiä, niin mites silloin Musti saadaan hautausmaalla hiljaiseksi? Esimerkiksi hautajaiset ovat ainutkertainen ja toivon mukaan aina myös hyvin arvokas tilaisuus. Minä en ainakaan nauttisi siitä, jos kesken hautajaissaaton jonkun koira alkaisi räksyttää vieressä.

Koirien puolesta on esitetty joitakin puheenvuoroja, joista eräs on se, että koira on voinut olla jollekin jo edesmenneelle hyvin rakas ja tämän vuoksi on oikeutettua käyttää koiraa tämän haudalla. Voihan olla niin, että jonkun koira on tosiaan nukkunut samassa sängyssä ja ollut hyvin hyvin rakas...mutta kun hautausmaalla lepää muitakin ihmisiä kuin vain niitä, jotka ovat eläessään halunneet tehdä kaikki arkiset asiat kera koiran.

Loppujen lopuksi kysymys on jälleen kerran maallistumisesta. Pyhät ja arvokkaat asiat ovat alkaneet menettää merkitystään ja muuttuneet arkipäiväisiksi, ellei jopati joutavanpäiväisiksi. Mielestäni oikeus ja kohtuus olisi, että kunnioitettaisiin niitä ihmisiä, jotka vielä omaavat käsityksen pyhistä ja arvokkaista asioista. Vielä suotavampaa olisi se, että päätöksentekijät varjelisivat näitä pyhiä ja arvokkaita asioita.

Eikä tämä ajatus niin vieras lopulta ole. Iltasanomien kyselyn mukaan 53% n.10300 vastaajaasta (tätä kirjoittaessani) on sitä mieltä, että koirien käyttäminen hautausmaalla tulisi kieltää. Onhan se pieni enemmistö ja hyvin epävirallinen kysely, mutta silti... onneksi on siis niitä ihmisiä, joille kaikki ei ole niin yhdentekevää.