KUVA: Anna Verikov

Ajatuksia laidasta laitaan, mutta monesti liittyen jollain tavalla ortodoksisuuteen. Olen ortodoksi ja pappi, mutta en kirjoita siinä ominaisuudessa, että mielipiteeni edustaisivat ortodoksisen kirkon virallista kantaa. (Toistaalta en ole omasta mielestäni myöskään kirjoittanut mitään sellaista, joka olisi jotenkin kirkon opetuksen vastaista.)
Kenties on parempi vain todeta, että tässä eräs Andrei vuodattaa ajatuksiaan kirjalliseen muotoon toisten ihmisten luettavaksi.

Olkaa hyvä!

lauantai 30. tammikuuta 2010

"Paikallista" palvelua

Soitin eräässä työasiassa numerotiedusteluun ja pyysin yhdistämään Valtimon osuuspankkiin, koska minulla oli sinne asiaa. Olin tietoinen, että varsinaista Valtimon Osuuspankkia ei ollut, vaan se kuuluu nykyään laajempaan kokonaisuuteen, jota kutsutaan Pielisen Osuuspankiksi.

Puhelu ohjautui siis Pielisen Osuuspankiin, mutta oletin edelleen, että Valtimon konttoriin. Oletus oli väärä, sillä langan päässä ei vastannut Valtimo, vaan Lieksa. Kerroin, että olin pyytänyt nimenomaisesti yhdistämään Valtimoon, koska minulla oli sinne asia. Karu totuus oli se, että sinne ei voi enää soittaa suoraan. Kaikki puhelut ohjautuvat Lieksan palveluyksikköön.

Nooh, voiko Lieksa sitten yhdistää Valtimoon? Ehei! Pitää varata aika ja jättää soittopyyntö, niin he soittavat sieltä Valtimolta minulle. Ohoh! Tämäpä kiusallista. Eräs seurakuntamme edustaja oli tulossa Valtimon konttoriin minä hetkenä hyvänsä ja olisi halunnut sopia muutamasta asiasta paikallisen pankkivirkailijan kanssa...

Kerrotakoon nyt, että loppu hyvin, kaikki hyvin, joten ei siitä sen enempää.

Mutta näinkö asioita tänä päivänä hoidetaan? Sen vielä ymmärrän, että numerotiedustelupalvelut voidaan sijoittaa vaikka Utsjoelle, koska siinä ei tarvita paikallistuntemusta. Sen sijaan pankkien, seurakuntien tai poliisilaitostenkin toivoisi vastaavan siellä, missä niiden halutaankin vastata.

Millä ihmeelle paikallisia asioita voidaan hoitaa, jos niitä ei voi hoitaa paikallisesti Ajatellaanpa vaikka seurakuntaa ja tilitoimistoa (palkanmaksua). Tällä hetkellä homma hoituu hyvin kivuttomasti paikallisesti ja epätoivoisena hetkenä seurakunta pystyy hyvin lyhyellä varoitusajalla maksamaan kenelle tahansa palkkion tai laskun yms. jos tilanne sitä vaatisi. Entäpä jo koko palkanmaksu ja rahastonhoito on keskitetty muualle? Millä minä pyydän kädestä pitäen ohjeita, liittyen johonkin verolappuun, tai millä minä maksatan jollekin ihmiselle laskun lyhyelläkin varoitusajalla? (Näinhän ei ole pakko tehdä, mutta se on hyvää palvelua).

Monet asiat siirretään suurempiin ja toimivimpiin yksiköihin ja samalla voidaan kentiess säästää rahaa. Tässä touhussa katoaa kuitenkin paikallistuntemus ja myös paikallinen apu. Minä en pitäisi edellä mainittuja vähäpätöisinä asioina...